lauantai 3. helmikuuta 2018

Roikkuvat ystävät ja yksi myöhästynyt punainen

Keltaisen kahvipannun Pauliina esitteli ihanin kuvin helppoja huonekasveja. Siitä innostuneena räpsäisin pari kuvaa meidän amppelikasveista, hieman talven jäljiltä nuutuneista mutta kevättä kohti jo kurottelevista.

Viherkasvit kyllä sopivat vanhaan taloon! Itse olen mahdottoman laiska hoitaja (olen saanut jopa kaktuksen tapettua kuivuuteen), mutta ainakin nämä kaksi kaveria ovat aika kiitollisia ja helppoja hoidettavia. Alkavat selvästi lerputtaa lehtiään kun tahtovat kastelua.


Kissuksen ostin toissa syksynä Torista, samalta myyjältä kuin posliinikukan pistokkaan. Pistokkaat tulivat minulle postissa ja olivat kyllä aika pikkuisia ja heiveröisiä. Aika kauan niiden kasvuun lähtö kesti, mutta nyt molemmat vihertävät ja ovat hyvässä kasvussa.
Tämän valkoisen ruukun ostin Prisman alekorista ja amppeli on itse juuttinarusta solmittu.


Piilean ostin Plantagenista, ja se on löytänyt paikkansa makuuhuoneen ikkunalta. Piilea pitää puolivarjoisasta paikasta, mutta tämä yksilö otti hieman nokkiinsa heikosta valosta, kuivahtamisesta tai mullan vaihdosta tai kaikista näistä. Osa varsista on hieman kuivahtanut, tämä kasvi kylläkin myös kukki syksyllä pienin vaatimattomin kukin, mikä voi osaltaan myös riuduttaa kasvia. Nyt se on onneksi ikkunan puolelta ihan pirteän näköinen ja kurottelee hauskasti lehtensä valoa kohti.


Amaryllis suvaitsi vihdoin avata kukkansa, onhan se jo helmikuu. Tämä on viime jouluksi ostettu, kesän yli hoivattu. Toinen kukkavana ei lähtenyt lainkaan kasvuun joten se ehkä tarvitsisi vähän ravinteikkaamman paikan ensi kesäksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti